Category Archives: tutkijanura

Tutkijan viestintää

Tutkimustieto on hyvin erilaista kuin journalismi, ja usein tutkija huomaa monipolvisten pohdiskeluidensa muuntuneen lähes tunnistamattomiksi esimerkiksi lehtijutussa. Mikä ei ole sinänsä toimittajan vika, vaan kommunikoinnin. Tutkijoidenhan pitäisi kirjata mediaesiintymisensä ja muut hilipatipippansa yliopiston rekistereihin, mutta en ole oikein koskaan oppinut … Continue reading

Posted in media, tutkijanura | Leave a comment

Väsymys ja työ

Professori Juha Siltala puhelee viisaita työelämästä Kytkin-lehden haastattelussa. On tietysti puhunut ennenkin, ja vaikka psykohistoriallinen teoriakehys on minulle vieraahko, se ei estä arvostamasta tälle tasolle kurottavia analyyseja. “Siltalan mukaan psykologisesti merkittävää on se, että nykyään ihmisen pitäisi koko ajan ylittää itsensä … Continue reading

Posted in masennus, psykiatria, tutkijanura, tutkimus, tutkimusrahoitus, työelämä, yliopisto | Leave a comment

Itsemurhan historia – uhka vai mahdollisuus?

Huolimatta siitä, että rahoittajat ovat toistaiseksi preferoineet muita/den tutkimuksia, kirjoitan pari sanaa suunnittelemastani hankkeesta. Toivottavasti saan joskus sen toteuttaa. Olen nimittäin ajatellut viime vuosina paljon itsemurhaa (sori oli pakko, haen takkini). Itsemurhien historiaa on Suomessa tutkittu jo erinomaisissa, joskaan ei … Continue reading

Posted in lääketiede, maskuliinisuus, sota, tutkijanura | Leave a comment

Akateemisen naisen masennus

En aio avautua viimekesäisestä diagnoosistani tämän enempää, mutta pohdin paranemisprosessia tietyn ihmisryhmän elämäntavan ja henkisen ilmapiirin valossa. Tutkijanaisen toipuminen nimittäin on temppu sinänsä, kuten alla tulee käymään ilmi. Masennustahan ei pidä lähteä purkamaan vain salapoliisin ottein, etsimään syitä ja vaikuttimia … Continue reading

Posted in äitiys, feminismi, itsemurha, kuolema, lapset, luokka, luterilaisuus, naiseus, perhe, Suomen Akatemia, terapia, tutkijanura, tutkimusrahoitus, työelämä | 2 Comments

Minä se vasta kehtaan

Haastattelupyyntö seikkailee somessa tai sähköpostissa. Kukaan ei ehdi, ei pääse, ei ole omaa erikoisalaa. Jotkut syyt ovat todellisia, jotkut vihjaavat siihen, että erittäin pätevä tutkija ei mielellään esiinny mediassa. Eihän siihen voi ketään pakottaa, eikä siitä aina olekaan mitään erityistä … Continue reading

Posted in feminismi, historia, käytöstavat, media, naiseus, sukupuoli, tutkijanura | Leave a comment

Apurahabingoa pelaamassa

Sosiaalinen mediani ihmettelee jälleen Suomen Akatemian ratkaisuja apurahahakemusten suhteen. Perusteluja kyseenalaistetaan, arvioita arvioidaan. Mitä on painotettu, mihin tieteenalaa on haluttu kehittää näillä perusteilla. En osallistunut tähän Akatemian hakukierrokseen, seuraavaan olisi tarkoitus. Myös muualta olen hakemassa, kuten kaikki muutkin. Siitä, miten … Continue reading

Posted in säätiöt, Suomen Akatemia, tutkijanura, tutkimus, tutkimusrahoitus | 1 Comment