Category Archives: feminismi

Suomalaisuus on sairaus

No niin, klikkiotsikkoa vaan kaikille! Seuraavassa pohdiskelen tosin sitä, miksi suomalaisuutta on pidetty joko akuuttina persoonallisuushäiriönä tai suorastaan elimellisenä sairautena, ja mitä se mahdollisesti on tai ei ole ja miksi jos on. Omasta puolestani olen sitä mieltä, että siinähän tuo … Continue reading

Posted in alkoholi, äärioikeisto, äitiys, elokuvat, feminismi, historia, huumori, käytöstavat, köyhyys, kirjallisuus, Kotka, kulttuuri, kulutus, lapset, lääketiede, luokka, luterilaisuus, maskuliinisuus, media, mentaliteetti, musiikki, naiseus, nationalismi, politiikka, sankaruus, seksuaalisuus, sota, sukupolvet, sukupuoli, sukututkimus, suomalaisuus, talous, terveys, työelämä, uskonto, vanhemmuus, väkivalta, viihde | Leave a comment

Miten puhumme nuorille ihmisille

Olen taas viime aikoina miettinyt paljon kehopositiivisuutta. Keski-ikäisenä naisena ja kasvavien lasten äitinä asiasta tulee hankittua mielipide. Miten suhtaudumme omaan itseemme, kun tapahtumahorisontissa ei enää ole “sitku mä oon tosi upee ja hoikka ja sellanen ku mä oon aina halunnu”? … Continue reading

Posted in äitiys, feminismi, ikääntyminen, kulutus, lapset, media, myötätunto, naiseus, vanhemmuus | Leave a comment

Tiiliä seinässä

Somessa on viime aikoina levinnyt #metoo-tägi, jonka ideana on tehdä seksuaalinen häirintä näkyväksi. Sinänsä on kummallista, että kaikkien naisten ihan mihin tahansa katsomatta ja useimpien miestenkin kokema asia pitää tehdä näkyväksi. Ja mitä varten? Eikö ikävä asia lopu ihan sillä … Continue reading

Posted in feminismi, maskuliinisuus | Leave a comment

Tutkijoita kirjallisuudessa: “Seksistä ja matematiikasta” sekä “Susanin vaikutus”

Velvollisuudentuntoisena ihmisenä olen lukenut kesällä romaaneja, enkä edes pelkästään dekkareita. Iida Rauman teos Seksistä ja matematiikasta (Gummerus 2015) ja Peter Høegin Susanin vaikutus (Tammi 2015, alkuteos 2014, suomentanut Katriina Huttunen) tulivat luetuiksi peräkkäin ja päällekkäin. Keskityn seuraavassa pohtimaan niitä teemoja joista jotain … Continue reading

Posted in feminismi, kirjallisuus, perhe, sankaruus, sukupolvet, tutkijanura, tutkimusrahoitus | Leave a comment

Planeettojen armoilla

Inhoan “miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta” -höpinää siinä missä kuka tahansa järkevä ihminen. Siksi suhtaudun lähinnä säälinsekaisella hermostuksella eritasoisten terapeuttien antamiin haastatteluihin aiheesta. (Älkää linkatko Tony Dunderfeltia kiitos – mies, joka ei ymmärrä piparin salaisuutta 25 vuodessa, ei ole kuuntelemisen arvoinen.) … Continue reading

Posted in alkoholi, feminismi, ikääntyminen, itsemurha, maskuliinisuus, naiseus, perhe, sukupuoli, tunteet, Uncategorized, väkivalta | Leave a comment

Akateemisen naisen masennus

En aio avautua viimekesäisestä diagnoosistani tämän enempää, mutta pohdin paranemisprosessia tietyn ihmisryhmän elämäntavan ja henkisen ilmapiirin valossa. Tutkijanaisen toipuminen nimittäin on temppu sinänsä, kuten alla tulee käymään ilmi. Masennustahan ei pidä lähteä purkamaan vain salapoliisin ottein, etsimään syitä ja vaikuttimia … Continue reading

Posted in äitiys, feminismi, itsemurha, kuolema, lapset, luokka, luterilaisuus, naiseus, perhe, Suomen Akatemia, terapia, tutkijanura, tutkimusrahoitus, työelämä | 2 Comments

Minä se vasta kehtaan

Haastattelupyyntö seikkailee somessa tai sähköpostissa. Kukaan ei ehdi, ei pääse, ei ole omaa erikoisalaa. Jotkut syyt ovat todellisia, jotkut vihjaavat siihen, että erittäin pätevä tutkija ei mielellään esiinny mediassa. Eihän siihen voi ketään pakottaa, eikä siitä aina olekaan mitään erityistä … Continue reading

Posted in feminismi, historia, käytöstavat, media, naiseus, sukupuoli, tutkijanura | Leave a comment