Marko Annala: Värityskirja. Like 2017.

Marko Annalan omaelämäkerrallista Värityskirjaa on ylistetty paljon, ja vaikka Mokoman lyriikoiden järähtelevää ilmaisua odottava ehkä hieman pettyy – mikä on hyväksi, proosassa ei mutaforia kaivata samalla lailla – Mokoman lyriikoiden ihmiselämän ymmärrys on läsnä myös tässä teoksessa.

Lähestyn asiaa näin kuluttajansuojan näkökulmasta, koska olen itsekin jonkinasteinen fani muutamalla keikalla käytyäni ja levyjä hankittuani. Voimme aina kritisoida kirjailijaksi ryhtyviä muusikoita: kustantamo hieroo karvaisia käsiään helpon markkinoinnin edessä ja tässäkin teoksessa on juuri se 203 sivua. Toisaalta asia ei olisi pitkittämisestä parantunut vaan se on hyvä juuri näin.

Tavallaan Värityskirja on tyypillinen henkilö- ja bändihistoria, joskin sellaiseksi miellyttävän ilmava. Annala ymmärtää, miten kiinnostavia loputtomat kiertuetarinat ja soittajapohdinnat ovat, tai ainakin että ne on kerrottu jo aika moneen kertaan näin keski-ikäisen näkökulmasta.

Siinä mielessä Värityskirja ei tyypillinen musiikkialan ihmisen teos, että siinä käsitellään mielenterveysongelmia avoimesti ja nimeltä mainiten. Annalan sairaus on masennus, joka juontaa juurensa yläasteen rankkaan koulukiusaamiseen. Tästä syystä Värityskirjaa (jonka nimi lienee ironinen kommentti mielenrauhaa värittämällä lupaaville kirjoille) voi suositella niillekin, joita Mokoman musiikki tai Annalan persoona eivät kiinnosta pätkääkään.

Muutamia perusasioita, jotka tulevat selväksi:

  1. Liikunta ei auta masennukseen. Pahimmillaan masennus heittää kropan niin sekaisin, että liikkuminen ylipäänsä on vaikeaa eikä lenkkeilystä tule mitään. Annala kertoo vetäneensä festivaalikeikan vartalon toinen puoli puutuneena. Ei auta edes elämän mieluisin homma, kun on tilanne päällä.
  2. Luonto ei auta masennukseen. Annala soittaa mielenterveyspolille yksinäiseltä mökkireissulta. Ahdistus on liian paha.
  3.  Menestys ja onnellinen perhe eivät estä ihmistä masentumasta. Taudin juuret ovat syvemmällä.
  4. “Me teimme sinusta taiteilijan” ei ole mikään puolustus kiusaajilta. Kärsimys ei jalosta vaan aiheuttaa pahimmillaan elämänmittaisen sairauden.
  5. Väsymys, tai pikemminkin ylirasitus on masennuksen uusimisen tai mikä ettei synnynkin ydin ja lepo välttämätöntä toipumiselle.

Annala ei mainitse itsetuhoisia ajatuksia käsittääkseni kertaakaan, mikä on sinänsä mielenkiintoista. Joko niitä ei ole ollut tai hän ei halua korostaa aihetta. Toinen tärkeä seikka on se, että hänen mukaansa mielenterveyspalveluja on aina ollut saatavilla. Niihin pitää vain tajuta hakeutua. Annalan, ja miksei kenen tahansa masennus on hiipivää sorttia eikä ihminen itse helposti huomaa että nyt taas viiraa. Lääkitys ja sen vaikutukset ovat läsnä melko vähän, mutta Annalan kaltaisessa vaikeassa masennuksessa tabuja kuluu väkisinkin. Vaikeissa sairauksissa kuluu aina.

En tiedä miten Värityskirja tehoaa sellaiseen, jolla ei ole aiheeseen omakohtaista kosketusta. Jos on, se vie hetkellisesti aika syvälle. Mutta tuo kokoamani lista voisi olla kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen huoneentaulu. Paskapuheet pois, kyseessä on hoitoa vaativa sairaus joka ei parane sillä että käsketään piristyä.

Naistenlehden haastattelussa Annala pohtii teoksen teemoja eteenpäin ja korostaa masennuksen fyysisyyttä. “Kannattaa ajatella, että masennus ei ole sairaus vaan ominaisuus”, otsikko tiivistää. Jatkaisin metaforaa vielä pitemmälle: masentunut ihminen on kuin ranskalainen auto, jossa ei ole vikoja vaan ominaisuuksia. Sitä pitää hoitaa hyvin että se toimii, ja joskus se vain ei toimi ja se vain on sellainen. Eräätkin Citikan omistajat varmasti allekirjoittavat tämän.

Advertisements
This entry was posted in itsemurha, masennus, musiikki, Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s