Itsenäisyyspäivän viettäminen ja sisältö

Miten itsenäisyyspäivää tulisi viettää? Mitä asioita pitäisi muistaa ja ymmärtää? Viimeksi Eero Mäntymaa arveli itsenäisyyspäivää vuoden ilottomimmaksi juhlaksi Yleisradion verkkosivuilla. Moni kokee juhlan vieraaksi, ja sotien korostaminen tekee siitä hieman kiusallisen. Menneiden sukupolvien uhrausten muistelu ei herätä vain kiitollisuutta, vaan myös syyllisyyttä. Nykypäivän puolustusvoimat on myös keskeisessä roolissa, kun muutakaan ei oikein ole. Linnan juhlien seuraaminen televisiosta luo lisää ulkopuolisuuden tunnelmaa.

Varsinkin sotien ja sotilaiden keskeisyys Suomen ja suomalaisuuden juhlapäivänä on erikoinen valinta. Olemmeko todellakin niin jumissa vanhassa näkemyksessä, jonka mukaan kansakunta luodaan sodissa? Eikö sotilaiden pitäisi rauhan aikana olla vain taustavoima, joka turvaa kansakuntaa, mutta ei määritä sitä? Ilman isänmaata sotilas on vain palkkasoturi. Jos isänmaalle ei anneta muuta sisältöä kuin sotilaat ja sota, kansakunta jää sisältä tyhjäksi. Näin on käynyt suomalaistenkin itsenäisyyspäivän vietolle.

Tänään 5.12. Yleisradion aamutelevisiossa Roman Schatz totesi ansiokkaasti, että suomalaisuutta ei ole luotu suinkaan sodissa vaan kulttuurin avulla. (Oli sen verran lastenhoidollisia velvollisuuksia, etten kuullut koko keskustelua, epäilemättä muillakin oli asiasta sanottavaa.) Oman kielen, oman menneisyyden ja kulttuurin tuntemus ja kehittäminen ovat olleet ne tärkeät asiat, joiden pohjalle suomalaisuus on rakentunut. Kansakuntahan voi olla olemassa ilman omaa valtiotakin, mutta ilman henkistä perintöä se katoaa tai ei koskaan synnykään. Siitä en ala kiistellä, miten hyvin suomalaisuus olisi säilynyt, jos viime sodissa olisi käynyt toisin. Kyse on nyt siitä, mikä on suomalaisuuden oleellisin sisältö.

Sotiin pystyy kuka tahansa, mutta suomalaisen kulttuurin synty, kehitys ja säilyminen ovat suomalaisten olemassaolon edellytys. Suomeen on mahdutettu hyvinkin erilaisia kulttuureja pohjalaisuudesta karjalaisuuteen, ja itäisen ja läntisen Suomen erot ovat jopa geneettisiä. Silti kokemus yhteisestä suomalaisuudesta on mahdollinen. Pakollinen Väinö Linna -korttikin on pelattava: Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmot edustavat tarkoituksella Suomen eri “heimoja”. Silti he toimivat yhdessä, erilaisuudestaan luopumatta.

Suomalaisuus myös muuttuu, se ei ole museo. Itsenäisyyspäivääkin voi viettää uusin tavoin. Vaikka olen yllä kritisoinut menneisyyteen takertumista, siitäkin voisi tehdä hauskaa ja kiinnostavaa. Suomalaisuuden historiaa voisi muistella esimerkiksi teemavuosin Ruotsin vallan ajoista autonomiaan, itsenäistymiseen, maailmansotien väliseen aikaan, sotavuosiin, jälleenrakennukseen, moderniin Suomeen ja nykyaikaan saakka.

Vai olisiko joidenkin vuosikymmenien juhlistaminen liian vaikeaa ja ristiriitoja herättävää? Epäilemättä kannattaisi käsitellä hieman suurempia kokonaisuuksia. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että Suomen historialla on annettavana muutakin juhlan aihetta kuin sodat. Sota ei itsessään ole mitään, jos sitä ei käydä jonkin vuoksi. Suomalaisilla on rikas henkinen ja aineellinen perintö, murteineen, perinneruokineen, tapoineen ja maailmankuvineen. Musiikki, kirjallisuus ja kuvataide voisivat olla paljon suuremmassa roolissa – nyt käy monesti niin, että vain joku Pro Finlandia-mitalisti pääsee otsikoihin. Näiden asioiden esille nostaminen, yli väkivallan ja kuoleman, tekisi itsenäisyyspäivästä, jos ei nyt suorastaan riehakkaan, niin ainakin iloisemman ja ihmisläheisemmän juhlan. Suomalaisuus on sitä mitä me olemme, ei sitä, mitä joku ylhäältä sanelee.

Advertisements
This entry was posted in historia, kuolema, media, sankaruus, sota, väkivalta, yhteisö. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s