Psyykkisiä voimia – aikakauslehtikatsaus

Sana “psychic” on englannin kielen herttaista monitulkintaisuutta parhaimmillaan. Ostin syyslomareissulla matkalukemiseksi kaksi lehteä, jotka valottavat kumpikin asiaa omalta kannaltaan. Psychologies Magazine ja Take A Break’s Fate & Fortune tavoittelevat luultavasti eri kohdeyleisöjä, mutta sehän ei kuolemantutkijaa ole ennenkään estänyt.

Fate & Fortune tuo ulkoasultaan mieleen juorulehdet, mutta on sikäli virkistävä, että sen sivuilla on julkkiksia suhteellisen vähän. Lukemani numeron  October 2014 otsikot kuten “I’m foster mum to lonely spirit children” ja “My loved ones’ ashes talk to me” eivät vaadikaan BB-voittajan naamaa rinnalleen. Lehden sivuilla kommentoivat ja keskustelevat meediot, eivät mediapersoonat. Tämä on kovaa kamaa ihan itsessään.

Suomalaisille tulee ehkä yllätyksenä, että teinien sekoiluna ja mummujen hourailuna usein pidetty spiritismi/spiritualismi kulkee jopa kirkkokunnan nimellä englanninkielisissä maissa. En ole tähän kovin syvällisesti perehtynyt, mutta ainakin Jay Winterin mukaan ensimmäinen maailmansota teki jo hiipumassa olleen ilmiön uudelleen suosituksi. Mihinpä ihminen muuhun uskontoa tarvitsisikaan kuin kuoleman kanssa pelailuun, jos asiaa siltä kannalta katsoo.

F&F ei rajoitu vainajien kanssa kommunikointiin. Myös noituuteen annetaan yksityiskohtaisia ohjeita; varsinkin perinteinen lemmenmagia on edustettuna. Horoskoopit ovat naistenlehtien vakioaineistoa, ja suuressa roolissa tässäkin julkaisuussa. (Minulle luvataan uutta alkua 23. päivä.) Kivien energioista ja silkasta Halloween-hupailustakin kirjoitetaan. Suosikkisivuni on silti tämä.

TexasHorse

Olen ehkä hieman heikko uskossani enkä Todella Rakasta Eläimiä, kun en ihan usko Texasin lukevan toisten eläinten ajatuksia. Tai ehkä se lukee, mutta tulkitseeko Holly Davis niitä oikein?

Hieman toisenlaista ajatuksenlukua harjoittaa Psychologies Magazine. Marraskuun 2014 (näkevät tulevaisuuteen?) numeron kannessa on Brad Pitt, joka haastattelussa puhuu sinänsä ihan järkeviä mutta lähinnä niitä näitä. Teemana tässä numerossa on “happy families”, ja kun kesken perheloman etsin itselleni luettavaa, niin ostin tämänkin.

“Overcome your grudges” kannessa kertoo lehden perhekäsityksistä lähinnä kaiken. Lehden edellä esiteltyä julkaisua kiiltävämpi ulkoasu, kalliimpien tavaroiden mainokset (F&F mainostaa lähinnä meediopuhelimia) ja keskivaikean hintaluokan lifestyle-esittelyt viittaavat vahvasti keskiluokkaan ja mielellään ylempään sellaiseen. Keskiluokassakin on tietysti täydellisiä sekopäävanhempia ja oikeasti mielisairaita sisaruksia ja lapsia, mutta mieluusti leikitään, että kaikki on vain ihmisen oman pään sisässä. Kun hieman lukee buddhalaisen nunnan ajatuksia, sielun valtaa rauha ja on mahdollista sietää äitiään, anoppiaan ja typerän naisen nainutta veljeään.

Samoin kysytään, miksi ylipäänsä pitäisi mennä naimisiin tai omistaa asuntonsa. Radikaalia, eikö vain. Kännysovelluksia sen sijaan tarvitaan kiireisen elämän hallintaan, koska kaikesta päätellen Psychologiesin lukijalla on aina kiire. Toki hänellä on aikaa puljata ulkonäkönsä kanssa ja sisustaa, jatkuvan sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi. On lehdessä tarina siitäkin, miten täydellisyyttä kaikessa tavoitteleva nainen on kärsinyt kaksi vakavaa masennusta, ja onneksi hän on tajunnut, ettei joka joulu tarvitse järjestää suuria juhlia koko (varakkaalle) tuttavapiirille (brittiläinen perversio, kyllä vaan suomalainen perhe-eristäytyminen on paljon parempi).

Masennusjuttu onkin ainoa varsinaisia mielenterveyden häiriöitä käsittelevä juttu koko lehdessä. Muuten ollaan mukavien, perusterveiden ja takuulla yli 2600 euroa kuukaudessa tienavien ihmisten keskuudessa. “17 minutes to be fit, focused and fabulous”. Fate & Fortune sen sijaan liikkuu kuvien asunnoista päätellen köyhempien, mikä ettei rumempienkin ihmisten parissa, joita esitellään eri ikäisiä ja kokoisia. F&F on omalla tavallaan vielä pahemmin pihalla, mutta tavallaan ei sittenkään.

Yhteistä lehdissä on ihmisen halu mielenrauhaan, onneen ja yhteyteen toisiin ihmisiin. Psychologies keskustelee enimmäkseen elävien kanssa, mutta kummituksia sekin yrittää häätää tai saada ihmisen sopuun niiden kanssa. Ihminen voi yrittää olla “fit & fabulous” taikakeinoin tai erilaisten mielikuvaharjoitteiden avulla, mutta jotenkin hän tuppaa aina vain olemaan oma itsensä.

Miksi nämä ovat nimenomaan naistenlehtiä? En osaa varmasti vastata, koska kumpikin on esiintyvinään erikoisalan julkaisuna, mutta lukijakunnasta on takuulla noin 97,3 prosenttia itsensä naiseksi kokevia henkilöitä. Keskustelimme perhelomalla myös ihmisen sukupuolesta, ja sain kuulla sellaisenkin näkemyksen, että “miehenä olemisessa ei ole mitään mystiikkaa”. (Siitäs saitte, oman elämänne henrylaasaset.) Feministisempi näkemys ehkä olisi, että naisille tuputetaan oman navan tai spirituaalisuuden ympärillä pyörimistä, jotta he eivät huomaisi, miten heitä kusetetaan työmarkkinoilla, perhe-elämässä ja yleensä sukupuoliroolien avulla.

Lopulta kuitenkin veikkaan, että useimmat naiset ottavat tällaiset julkaisut yhtä tosissaan kuin miehet ottavat toimintaelokuvien one-linerit. Viihdettä, joillekin hieman liian totta, monelle vertailupohja ihanan normaaliin omaan elämään. Ihan jumalattoman (sic) hauska noita on ollut minustakin lukea.

Advertisements
This entry was posted in enkelit, enteet, häät, ikääntyminen, kulutus, kuolema, lapset, luokka, matkailu, media, naiseus, perhe, sukupuoli. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s