Kiitos kaunis mutta kuinka kauan?

Suomalainen äitiyspakkaus on taas saanut positiivista julkisuutta. Hyvä niin, se on hieno pakkaus, joka ei ainoastaan sisällä tavaraa vaan on eräänlainen “lapsenhoitoa for dummies” sukupolvesta toiseen.

Kela on vastoin tapojaan selväsanainen ja informatiivinen kirjoittaessaan äitiyspakkauksen historiasta. Vuodesta 1938 suomalaiset odottajat ovat voineet sellaisen tarpeen mukaan saada, vuodesta 1949 kaikki ilman kyselyitä.

HS:n Nyt-liitteen juttu aiheesta on oikeassa sikäli, että amerikkalais-suomalaisen äidin mainostus aiheesta on paikallaan. Vaikka aina välillä tulee valituksia vaatteiden väreistä ja muista maailmantärkeistä kysymyksistä (liikaa tyttövärejä! liikaa poikavärejä!), pakkauksen arvo on suunnattomasti suurempi kuin sen korvaava 140 euroa. Minua on hieman harmittanut, kun otin sen tällä viimeisellä kerralla rahana, mutta meni nyt sitten näin.

Nytin jutussa vain häiritsee yksi kohta, joka tuntuu väittävän suomalaisista vanhemmista jotain mikä ei pidä paikkaansa. “Kun on tottunut yhteisillä verovaroilla maksettaviin äitiyspakkaukseen ja koulutukseen, unohtaa helposti, miten poikkeuksellisilta lahjoilta ne tuntuvat muissa maissa. Olemme hyvinvoinnistamme yhä melko kiitollisia, pysytään sellaisina.”

Suomalaiset ovat hyvinvoinnistaan aika helvetin kiitollisia, eivätkä toivo työsuhteidensa muuttuvan kolmannen maailman kaltaisiksi tai sosiaaliturvansa amerikkalaiseksi. Ainakaan jos ovat yhtään järjissään. Mielikuva, jossa kitisevä kansa valittaa tyhjästä on aina vaarallinen ja vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Näiltä marisijoiltahan voi vaikka leikata jotain! Turhaa ylellisyyttä on jaettu, oppivatpahan olemaan.

Olisi hyvä joskus Helsingin Sanomissa ja muuallakin mediassa ottaa esille, mitä saamme, jos luovumme tasa-arvoisesta koulutuksesta ja äitiyspakkauksen ja lapsilisän kaltaisista kaikille yhteisistä eduista. Onko kansa onnellisempi, talous dynaamisempi? Kuka hyötyy, kuka kärsii?

Onko kansa laiskaa ja kiittämätöntä näiden etujen vuoksi, niistä huolimatta vai siksi, että sen vanhemmat ja isovanhemmat ovat olleet tarpeeksi fiksuja luodakseen tällaisen yhteiskunnan? Kannattaisi varmaan kysyä, miksi se on luotu ja mitä varten, ei ainoastaan, miten sitä pitää leikellä ja paloitella, jotta se kelpaa paremmin kansainvälisille sijoittajille.

Advertisements
This entry was posted in lapset, media, perhe, politiikka, talous. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s