Nykyajan velhot ja magia

Tietoa on monenlaista ja teitä tiedon lähteille samaten. Joitakin ihmisiä viehättävät salatieteet enemmän kuin julkitieteet. Väittävät jopa, että kaikki avoimesti saatavissa oleva ja yleisesti tunnettu on vain huijausta ja todellisuus on suttuisissa blogeissa, jotka ovat korvanneet monta aiempaa julkaisemisen ja suusanallisen tiedonvälityksen muotoa.

Luonnontieteissä tieteellinen metodi on saanut eniten mainosta, mutta ihmistieteissäkin sillä on keskeinen asema. Emme oleta vaikkapa kansakunnilla olevan jotain “perusolemusta” – emme edes oleta automaattisesti, että kansakuntia on olemassa. Samoin olettamat vaikkapa sukupuolten eroista saavat asiantuntevan kriitikon älähtämään. Ei siksi, etteikö useimpina aikoina olisi ollut huomattaviakin eroja miesten ja naisten töissä, oikeuksissa ja velvollisuuksissa, mutta mihin perustuen, se pitää kyetä selittämään. Samoin vaikkapa heteronormatiivisuus saattaa ennemmin häiritä kuin avittaa tutkimuksen kohteena olevien asioiden havaitsemista. Nämä eivät siis ole poliittisen korrektiuden pintakiiltoa vaan oleellisia kysymyksiä sen suhteen, mitä voimme saada selville.

On joskus melkoisen vaikeaa käsittää nykyihmisten innostusta puolivillaisiin “elämänfilosofioihin”, jotka perustuvat nimenomaan jäykkiin ennakko-olettamuksiin, erittäin valikoivaan taustatutkimukseen ja puolivillaisiin metaforiin. (En ole mikään Paulo Coelhon fani.) Joko asioiden pohtiminen ihan vaikka vain omien havaintojen pohjalta on liian vaikeaa, tai ihmisillä on luontainen taipumus seurata mahdollisimman yksinkertaisia vastauksia tarjoavia guruja. Samoin kaikki salaperäinen viehättää, vaikka meille on koululaitoksen ja tiedonvälityksen avulla tarjolla kokonainen todellinen maailma.

Salaliittoteorioita on monenlaisia, mutta niitä yhdistää se, miten ne pyrkivät supistamaan maailman yhteen tai muutamaan keskeiseen tekijään ja selitykseen. Moni poliittinen maailmankuva tietysti lähenee samaa, uskonnollisesta puhumattakaan. Harvalla meistä onkaan kapasiteettia käsitellä kaikkia maailman asioita sellaisinaan: on valittava oma erikoisalansa, ja pyrittävä siedettävään tietämättömyyden tasoon muissa asioissa. On silti hyvä huomata, miten helposti repsahdamme suorastaan taikauskoiseen ajatteluun, kun emme osaa tai jaksa miettiä asioita tarkemmin.

Salatieteiden sijasta olisikin hyvä opiskella vaikka todennäköisyyslaskentaa ja yhteiskuntaoppia – moni asia valkenisi huomattavasti helpommin kuin tähdistä katsomalla tai taruja tulkitsemalla. Näkemystensä lähtökohdat on hyvä tarkistaa aika-ajoin: onko peruskäsitteitäni ollenkaan olemassa, ja miten todellisina pidän niitä? Ajattelun apuvälineissä ei ole mitään vikaa, mutta olemattomiin uskomisessa on.

Todellisuuden katsominen mahdollisimman tarkasti on parasta meditaatiota, jos minulta kysytään. Siihen ei tarvita muinaisia kirjakääröjä eikä unohdettua viisautta. Jostain syystähän viisaudet on aikanaan unohdettukin. Ikävä kyllä vaikkapa talouden toimijoista ei saa niskalenkkiä rupeamalla enemmän tai vähemmän omatekoiseksi noidaksi. Lapset voivat lukea Harry Potteria, aikuiseksi tullakseen on opeteltava laskemaan ja lukemaan ihan tavallisessa koulussa. Samoin ihmissuhteissa on hyvä perehtyä henkilöön eikä horoskooppiin, ettei tule uskoneeksi mitä tahansa.

Advertisements
This entry was posted in koulu, lapset, luokka, pelko, politiikka, talous, uskonto, yhteisö. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s